Tänään 27. tammikuuta tulee kuluneeksi vuosi A-pentujen syntymästä ja onkin aika hieman kelata mitä on vuoden aikana ehditty touhuamaan. Koiran kasvuvauhti ja oppimiskyky on jotain niin erikoista, että se pitää nähdä uskoakseen. Ei mene kuin hetki, kun kävelemään oppinut pentu juoksee jo mahdotonta vauhtia ja kun juoksemaan on opittu, niin seisojat tuppaavat seisomaan eri asioita. Siitä on luonnollista siirtyä viemään koiraa hiljakseen riistalle ja huomata, miten koira oppii joka kerta uutta ja kehittyy vauhdilla.
Mutta palataanpa ensin 12kk taaksepäin ja tammikuun 27 päivän iltaan vuonna 2025. Kello alkoi käydä sitä paljon, että talon nuorimmainen kävi nukkumaan. Piisku sen sijaan alkoi näyttää hetki hetkeltä enemmän ja enemmän siltä, että tänä yönä ei nukuttaisi. Se petasi, läähätti ja haki viereen. Samalla kun viestittelin sovitun kätilön kanssa, valahti vedet ja homma käynnistyi. Kätilö hyppäsi autoon ja ehdittiin täpärästi operoimaan ensimmäinen pentu raittiiseen ennen apujoukkojen saapumista. Olihan ensikertalaisella jännät paikat!
Pennut vajaan vuorokauden vanhoina, väripannat jo kaulassa. Tästä lähdettiin topakasti kasvamaan ja Piisku piti huolen, että kasvu oli kaikilla tasaista. Muutaman viikon päästä lähdettiin syöttämään muroja, jotka kelpasi heti alusta lähtien mainiosti. Vihellys kertoi pennuille, että nyt kannattaa olla paikalla ja mukavasti oppivat tulemaan syömään vihellyksestä.
Maaliskuun alussa ruokailtiin jo ulkonakin, kun välillä kelit suosi.
Aivi jäi meille kasvamaan ja sujahti Pokan ja Piiskun väliin keittiön suosikkipaikalle kuin vanha tekijä. Hieman tuo pennun koko vielä tässä kohtaa teki tilaa, jatkossa ei ole kolmea seisojaa tässä häkissä nähty.
Aivi pääsi heti huhtikuun puolella tutustumaan tuleviin työmaihin tunturissa, kun käytiin pääsiäisen vietossa mökillä. Tuleva koiranohjaaja siinä vähän paijaa suosikkia. Parasta taisi olla kantavat hanget, makkaranpaisto ja mökin sohvalla nukutut päikkärit.
Pentuepäivä vol 1
Pentueen ensimmäinen yhteinen pentuepäivä pidettiin meillä kotona Äijälässä toukokuun lopulla. 6/7 pentua paikalla ja kaikki olivat jo lähteneet tekemään asioita koiran kanssa. Oli kiva nähdä kaikkia pienen tauon jälkeen ja kuulla kokemuksia pentujen ensimmäisistä parista kuukaudesta omassa kodissa.
Vasemmalta Heidi ja Ruuti, Ville ja Arvi, JP ja Papu, Brita ja Pärsky, Jukka ja Aava ja Janne ja Aivi.
Pentuepäivässä pidettiin leikkimielinen noutokilpailu, jossa noutoesineinä oli kauriin sorkka, crocs-kenkä kokoa 45, kangas-dami, sula fasaani ja jäinen varis. Voittajaksi leivottiin tiukan väännön jälkeen Papu. Yksi pennuista selvisi kaikista, muilla jäi vähintään yksi esine niin sanotusti piippuun eikä saatu esinettä kouraan. Yllättäen jopa haastavimmaksi osoittautui kenkä, johon mietittiin olevan syynä koirien suuri kiinnostus jalkineita kohtaan myös kotona ja siitä aiheutunut erimielisyys omistajan ja koiran välillä, että mikä on sallittua kannettavaa ja mikä ei. Koirat sitten ikäänkuin protestiksi jättivät kengän tuomatta…
Lintuja ihmeteltiin myös ja alettiin käydä läpi riistatyön alkeita niiden pentujen kanssa, jotka eivät vielä olleet linnuilla olleet. Osa olikin käynyt meillä jo luovutusiästä lähtien säännöllisesti.
Pentuepäivä vol 2
Toista pentuepäivää vietettiin loppukesästä Keski-Suomen maisemissa. Päivä alkoi vierailulla porotilalle, josta haettiin eväitä porojen kohtaamiseen jahdeissa poronhoitoalueen sisällä operoitaessa. Kaikki koirat selvisi poroista ainakin lähes puhtain paperein, vaikka aluksi porot osaa koirista kovasti kiinnostikin.
Porotarhan vieressä vasemmalta Janne ja Aivi, Ville ja Arvi, Jukka ja Aava, Heidi ja Ruuti, Lauri ja Dumbo sekä Heidi ja Visa.
Porokoulutuksen jälkeen siirryttiin taas Äijälään ja kyyhkytreeneihin. Kaikki koirat pääsi tekemään muutamat työt linnuilla ja tässä kohtaa Aava järkkäsi niin hienon tilanteen, että meni kennelpojalla iho kananlihalle. Aava laskettiin vapaaseen hakuun pellon päästä ja se luovi tuulta vasten kohti launcherissa odottavaa lintua, töksähti ilman sen kummempaa säätämistä aivan jäykäksi seisomaan, ohjaaja käveli taakse ja sähähti kerran, niin Aava nosti linnun sillei, että peltoa kääntyi takatassujen alla. Lintu ilmaan ja koira suoraan seis ja luokse ilman erillistä käskyä. Olihan aika makia seurata aitiopaikalta.
Pentuepäivä vol 3 / pikkujoulujahti
Yleisön eli pennunottajien toiveesta järkättiin vielä yksi isompi kihaus tähän ekalle syksylle, eli pikkujouluhenkinen fasaanijahti. Paikkana toimi Jämsä ja Salomaan Jarkko ja Minnin Jari loihti puitteet kuntoon Jarin toimiessa oppaana ja ampujana.
Tauolla käytiin riistatöitä läpi ja paisteltiin makkaraa. Riistatöiden läpikäynti meinasi käydä ihan työstä, kun koirat oli jatkuvasti linnulla ja hakuerät eivät tainneet kertaakaan ylittää 10 minuuttia. Mutta tilanteita tuli reilusti ja koirilla oli mainio tilaisuus oppia käsittelemään fasaania. Nartut oli tällä kertaa ehkä aavistuksen valmiimpia metsälle kuin urokset, joilta välillä vielä irtosi räväkkä peräänmeno. Kaikilla koirilla haku kunnossa ja isoakin peltoa lähdettiin lohkomaan jo hienosti. Illalla kokoonnuttiin mökille ja kokkailtiin pitkän kaavan mukaan illallista samalla kun käytiin koirien edesottamuksia läpi.
Aivi nostaa fasaania saatesanoilla ”Ota kiinni jos saat!”. Hauska tilanne ja tälle naurettiin vedet silmissä iltasella. Lintu oli kesyllä tuulella ja koira taas koitti tehdä sen mihin se on jalostettu, eli napata linnun avanssin jälkeen kiinni. Lintu onneksi veti pidemmän korren tällä kertaa, mutta oli siinä hetken aikaa jännät paikat kaikilla.
Sunnuntaina osa koirakoista lähti vielä hiomaan taitojaan pellolle osan suunnatessa kotia kohti. Muutamat riistatyöt siinä vielä sunnuntainakin tehtiin ennen kotimatkaa. Kaikille osallistuneille jäi taatusti paljon eväitä mitä sen oman kaverin kanssa kannattaa seuraavaksi harjoitella ja miten erilaisista tilanteista selviää jatkossa.
Muutenkin tässä on pitkin syksyä menty ja tehty aina kun joku ollut treeniseuraa vailla, on oltu fasaanilla ja heitelty pellolla kyyhkyjä tarpeen mukaan. Työntäyteinen ensimmäinen vuosi pentueen kennelpoikana takana, mutta päivääkään en vaihtaisi! Aivan mahtavia uusia ystäviä on tarttunut matkalla mukaan ja yhteistyö varmasti jatkuu vielä pitkään yhteisten metsästysreissujen ja koiraharrastuksen myötä. Tälle vuodelle onkin tulossa pentueen ns. päätapahtuma, kun Junkkari 2026 polkaistaan käyntiin syyskuun viimeisenä viikonloppuna Lapualla. Pentueelle on varattu yhteinen majoitus ja herkistelytreenit odottaa myös halukkaita ennakkoon. Vesityöt pitää ennen tuota käydä kesällä tekemässä ja siihen liittyen varmaan jokin päivän mittainen työpaja järjestellään.
Tässä vielä kennelpojan tervehdys Jämsän fasaanijahdista, kun tehtiin Aivin kanssa kylmän linnun nouto. Nyt jatketaan keväisen riekkojahdin odotusta ja teroitellaan nuolet valmiiksi tunturiin. Maaliskuun lopussa hiihdellään sitten toivottavasti Aivin ja Aavan kanssa puuttomalla.
Kiitos ekasta vuodesta kaikille aktiivisille pennun omistajille, teidän kanssa on ollut ilo työskennellä!